Olin kyllä kuullut noita asioita ennenkin varsinaisen terpan kanssa jutellessa. Jotenkin ne vaan pääsivät unohtumaan kokonaan kun nuo itsesyytökset alkoivat. Oli siis erittäin hyvä kerrata niitä. Miten sitä tuleekin välillä niin sokeaksi asioiden kääntöpuolille, ettei muista niitä ollenkaan? Siksi onkin erittäin hyvä, että on joku joka niistä muistuttaa. Joku joka osaa antaa asioille uutta näkökulmaa.
Tällä hetkellä en siis enää ajattele, että olisin tehnyt jonkun virheen. Kuten sanoin, oli hyvä nostaa kissa pöydälle. Vielä jos järjestettäisiin jonkun näköinen keskustelutuokio asiaan sotkeentuneiden kesken, niin ilmapiirikin voisi hieman keventyä päiviksessä. Huomenna olen taas menossa sinne ja tällä kertaa voisin ehkä jälleen uskaltaa jutella hieman aiheesta vetäjän kanssa. Parempi niin kuin että ihmiset alkavat boikotoida koko paikkaa sotkun ja sen seurausten takia, kuten on uhkailtu.
Tänään olen pitkästä aikaa menossa harkkoihin. Tuntuu ihan kivalta mennä sinne. Ehkä harrastuksen pariin palaaminenkin auttaa nostamaan minut pois tästä masentuneesta mielentilasta. Ainakin toivon niin.
*Edit: Oli kivaa harkoissa, vaikka olenkin tauon vuoksi vähän ruosteessa. Valmentaja kyseli nykyisestä kunnostani ja sanoin sen olevan ihan hyvä - kuten se onkin. Mukavaa kun joku välittää tarpeeksi, että kysyy.
Mä oon vähän kateellinen sulle, koska sä voit soittaa terapeutilles milloin vaan. Mä en, tai siis ainakaan sellaisesta ei olla puhuttu, enkä kyllä uskaltaisi kysyäkään. Enkä varmaan soittelisi, vaikka saisinkin, koska en halua vaivata. Ihana ajatus, että vaivaa omaa terapeuttiaan - sehän on sen työtä.
VastaaPoistaToivottavasti toi huumejuttu ratkeaa jotenkin. Itse sain joskus jollain kuntoutuskurssilla toiselta tytöltä sen nukahtamislääkkäitä, tosin aika vähän. (Omat oli loppumassa ja tarttin, halusin saada mökkireissulla nukuttua kunnolla.) Ei taida olla kovin yllättävää, että hullut tekee yhdessä hulluja asioita.
En yhtään ihmettele kateuttasi. Toi puhelintuki on mulle ihan kullanarvonen juttu. En oo kuullu, että muissa terapioissa olevat vois samalla tavalla terpoilleen soitella, mutta ainahan voit kysyä. Aluks oli munkin vaikee uskaltaa soittaa ja sitä ihan erikseen harjoiteltiinkin, että siihen tottu, koska mun terapiaan toi puhelintuki kuuluu automaattisesti. Välillä tulee edelleen sellanen olo, että viitsinkö häiritä, mutta yleensä soitan siitä huolimatta ja se on kannattanut.
VastaaPoistaJoo, toivottavasti se juttu ratkeaisi pian.
Ei tollanen lääkkeiden vaihto nyt kovin tuomittavalta tai vaaralliselta kuulosta, älä huoli.