Käväisin osastolla

Pieni tauko bloggailussa osaston jälkeen. Olin siellä vajaan viikon, enkä ole sen jälkeen itsetuhoillut. Lähinnä olin siellä säilössä, mutta oli siitä jotain hyötyäkin. Siellä ollessa tajusin, että tuo tapahtuma sen miehen kanssa  järkytti minua edelleen syvästi ja elin sitä hyvin vahvasti uudelleen osastolla. Osastolla ollessa tekivät myös fyysiset oireeni paluun. Aloin taas vapisemaan ja halvaantumaan, välillä samaan aikaankin. Nyt alkavat oireet viimein helpottamaan. Syynä saattaa olla se, että olen nyt taas paremmassa kunnossa henkisesti tai sitten se, että veriarvoni ovat parantuneet raudan syömisen ansiosta. Kummastakaan on tuskin ollut haittaa.

En saanut aikaa neurologille, hylkäsivät mokomat uuden lähetteen. Väittävät, että vuoden 2009 kliininen tutkimus (piti tehdä kaikenlaisia liikkuttamisharjoituksia) riittää sulkemaan pois kaikki neurologiset vaivat. En ole tästä kyllä samaa mieltä ja menen varmaan yksityiselle puolelle pyytämään toisen mielipiteen.

Ihana kesä on jälleen saapunut :). Tervetuloa hengailut puistossa kavereiden kesken ja pitkät kisaviikonloput ulkona auringossa koirien kanssa. Ainiin, unohdin melkein kertoa: pääsin opiskelemaan :)! Paljon muutoksia siis luvassa syksylle. Toivottavasti jaksan selviytyä kaikesta.